Hyvä Hallinto

Hyvän hallinnon määritelmä

Hyvällä hallintotavalla tarkoitetaan tyypillisesti sellaista hallinto- ja ohjausjärjestelmää, jossa määritellään päättäjien ja viranomaisten roolit, velvollisuudet ja suhteet kansalaisiin sekä kuntalaisiin hallinto- ja kunta- julkisuus- ja perustuslaeissa määriteltyjen periaatteiden mukaan. Sillä voidaan siis esimerkiksi viitata siihen, että asianosaisten kuuleminen on järjestetty asianmukaisella tavalla ja päätöksenteon asiakirjat ovat saatavilla viivytyksettä. (Ojajärvi & Valtonen 2016, 11.)

Hyvä hallinto järjestössä

Järjestöjen toiminta perustuu yhdistymisvapauteen, josta säädetään Suomen perustuslaissa. Toimintaa säätelevät yhdistyslaki ja yhdistyksen säännöt. Muita keskeisiä järjestötoimintaan vaikuttavia säännöksiä ovat lisäksi muun muassa kirjanpito- ja tilintarkastuslaki, henkilötietolaki sekä tuloverolaki. (Hakkarainen & Pahta 2011, 4.) Järjestöjen hyvän hallinnon toimintaperiaatteita ovat rehellisyys, avoimuus ja tilivelvollisuus. Näiden periaatteiden tulisi toteutua kaikessa järjestötoiminnassa riippumatta siitä, minkälaista toimintaa järjestö harjoittaa tai minkä kokoinen se on. Hyvä hallinto toteutuu järjestön toiminnassa silloin, kun järjestö toteuttaa sääntöjen mukaista tarkoitustaan hyvän hallinnon periaatteita noudattaen. (Hakkarainen & Pahta 2011, 2.)

Vuonna 2015 valmistunut Yhdistysten hyvä hallintotapa-suositus täydentää yhdistyslain vähimmäisvaatimuksia. Suosituksen ovat laatineet Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry ja Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry (nykyinen Olympiakomitea). Suositus sisältää järjestöjen yhdessä laatimat pelisäännöt sille, miten toimitaan yhdistysten hallituksessa, jäsenkokouksissa sekä jäsenviestinnässä. Sen tavoitteena on auttaa yhdistyksen jäseniä, hallituksen jäseniä ja sidosryhmiin kuuluvia löytämään avoimuutta, luottamusta, sitoutumista sekä onnistumista edistävät hyväksytyt toimintatavat yhdistyksen toiminnassa. (SOSTE 2021.)


Hyvän hallinnon osa-alueet

Jäsenet

Päätösvalta yhdistyksessä kuuluu sen jäsenille. Tätä päätösvaltaa jäsenet käyttävät yhdistysten kokouksessa, joka on järjestettävä vähintään kerran vuodessa. Jäsenellä on kokouksessa puhe- ja kyselyoikeus, äänioikeus sekä aloite- ja esityksenteko-oikeus. Jäsenet valitsevat yhdistykselle hallituksen sekä tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan, joka pystyy suorittamaan tarkastuksen lain edellyttämällä tavalla. (Hakkarainen & Pahta 2011, 6; Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry & Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry. 2015, 4.)

Lapin Liikunta ry:n jäsenistö koostuu urheiluseuroista, alueorganisaatioista, Lapin kunnista, Lapin liitosta ja oppilaitoksista.

Hallitus

Hallitus vastaa yhdistyksen hallinnon järjestämisestä sekä toiminnan valvomisesta. Hallituksen tehtävät voidaan määrätä yhdistyksen säännöissä, hallituksen työjärjestyksessä tai muussa vastaavanlaisessa ohjeistuksessa. Selkeä tehtävien sekä toimivallan jako sujuvoittaa yhdistyksen hallinnon hoitamista ja toiminnan ohjaamista. Lisäksi se selkeyttää vastuukysymyksiä jäsenten, luottamushenkilöiden sekä työntekijöiden välillä. (Hakkarainen & Pahta 2011, 6; Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry & Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry. 2015, 4.)

Lapin Liikunta ry:n hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kahdeksan (8) jäsentä sekä jäsenten henkilökohtaiset varajäsenet, jotka yhdistyksen syyskokous valitsee. Hallitukseen valitaan jäsen kaikista Lapin läänin seutukunnista. Jäseniä valittaessa on otettava huomioon voimassa olevat tasa-arvo lait. Vuosikokouksessa nimetään ehdollepanotoimikunta valmistelemaan syyskokouksen henkilövalintoja hallitukseen. Hallitukselle on tarjottu taloushallinnon ja yhdistyksen verotuskoulutuksia. Hallituksen kokouksia pidetään vuoden aikana 5-7 kertaa. Tämän lisäksi hallituksella ja henkilökunnalla on jokavuotiset suunnittelupäivät syksyllä. Suunnittelupäivillä arvioidaan kuluvaa vuotta ja suunnitellaan tulevan vuoden painopisteet.

Toiminnanjohtaja

Johtava toimihenkilö on hallituksen johdon ja valvonnan alaisena toimiva työntekijä, joka johtaa yhdistyksen päivittäistä toimintaa sekä hallintoa. Hän muun muassa antaa hallitukselle sen tehtävien suorittamisen kannalta tarpeelliset tiedot ja valmistelee hallituksen kokoukset. Hallituksen puheenjohtajan ja johtavan toimihenkilön välinen yhteistyö sekä sujuva tiedonkulku ovat yhdistyksen toiminnan kannalta erittäin tärkeitä.  (Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry & Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry. 2015, 18.) Lapin Liikunta ry:n toiminnanjohtajana toimii Maarit Toivola (Liikunnanohjaaja ylempi ammattikorkeakoulu).

Sidosryhmät ja viestintä

Kaikki ne tahot, joihin yhdistys omilla toimillaan vaikuttaa tai jotka omilla toimillaan vaikuttavat yhdistyksen toimintaan, kuuluvat yhdistyksen sidosryhmään. Näitä ovat esimerkiksi jäsenet, avustusten ja lahjoitusten antajat, viranomaiset ja julkishallinnon yksiköt, yritys- ja muut yhteistyökumppanit, toimeksiantajat, asiakkaat sekä henkilöstö. Hallitus vastaa siitä, että yhdistyksen tärkeimmät sidosryhmät tunnistetaan ja niiden kanssa käydään aktiivista vuoropuhelua. (Hakkarainen & Pahta 2011, 33.)

Lapin Liikunnan tärkeimpiä sidosryhmiä ovat kunnat, urheiluseurat, oppilaitokset, yritykset, sosiaali- ja terveysjärjestöt sekä Lapin aluehallintovirasto ja Lapin liitto. Valtakunnallisista sidosryhmistä tärkeimpiä ovat Opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus, Olympiakomitea, Paralympiakomitea, LIKES ja liikunnan aluejärjestöt.

Taloushallinto

Yhdistyslain mukaan yhdistyksen säännöissä on määrättävä yhdistyksen tilintarkastajien sekä toiminnantarkastajien lukumäärä ja toimikausi sekä se, milloin tilintarkastajat sekä toiminnantarkastajat valitaan. Yhdistyksellä pitää siis olla joko hyväksytty tilintarkastaja tai toiminnantarkastaja. Toiminnantarkastajan on oltava sellainen henkilö, jolla on sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus kuin yhdistyksen toimintaan nähden on tarpeen. Tilintarkastajan vaatimuksista säädetään tilintarkastuslaissa. (Hakkarainen & Pahta 2011, 47.)

Lapin Liikunta valitsee vuosittain syyskokouksessa kaksi tilintarkastajaa (HTM tai KHT) ja kaksi varatilintarkastajaa. Nimenkirjoittajina toimii puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai johtokunnan siihen valitsema toimihenkilö, aina kaksi yhdessä.