Kestävä kehitys

Kestävän kehityksen määritelmä

Kestävä kehitys on globaalisti, alueellisesti sekä paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka tärkeimpänä tavoitteena on turvata nykyisille sekä tuleville sukupolville hyvän elämän edellytykset. Toisin sanoen, emme siis voi elää nyt yli varojemme, jotta sukupolvemme lapsilla ja heidän lapsillaan olisi mahdollisuus esimerkiksi puhtaaseen juomaveteen ja laadukkaaseen koulutukseen. Tähän tavoitteeseen päästään vain, jos päätöksenteossa otetaan tasa-arvoisesti huomioon ympäristö, ihminen sekä talous. (Suomen YK-liitto 2021; Ympäristöministeriö 2021.)

Ekologinen kestävyys

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden ylläpitäminen sekä ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttaminen pitkällä aikavälillä luonnon kestokykyyn ovat kestävän kehityksen perusehtoja. (Ympäristöministeriö 2021.) Ekologisen kestävyyden toteuttaminen on merkittävintä, koska se mahdollistaa muiden kestävän kehityksen osa-alueiden toteutumisen. Ihminen ei saa vaarantaa elämää ylläpitäviä luonnon järjestelmiä, eivätkä ihmisen aiheuttamat päästöt saa ylittää luonnon sietokykyä. (Kestävä kehitys 2021.)

Taloudellinen kestävyys

Taloudellinen kestävyys on sisällöltään ja laadultaan tasapainoista kasvua, joka ei perustu pitkällä aikavälillä velkaantumiseen tai varantojen hävittämiseen. Kestävä talous on edellytys yhteiskunnan keskeisille toimille, sillä siihen pitkäjänteisesti tähtäävä talouspolitiikka luo suotuisat olosuhteen kansallisen hyvinvoinnin vaalimiselle ja lisäämiselle. Kestävällä pohjalla oleva talous helpottaa myös kohtaamaan vastaan tulevia uusia haasteita, kuten väestön ikääntymisestä aiheutuvia kasvavia sosiaaliturva- ja terveysmenoja. (Ympäristöministeriö 2021.)

Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys

Sosiaalisessa kulttuurisessa kestävyydessä keskeisintä on taata hyvinvoinnin edellytysten siirtyminen sukupolvelta toiselle. Muun muassa koko ajan jatkuva väestönkasvu, köyhyys sekä sukupuolten välinen tasa-arvo ovat maailmanlaajuisia sosiaalisen kestävyyden haasteita, joilla on merkittäviä vaikutuksia ekologiseen ja taloudelliseen kestävyyteen. (Ympäristöministeriö 2021.)

Liikunta ja kestävä kehitys

Kestävä kehitys liikunnassa on määritelty liikuntalaissa (1054/1998) selvästi ympäristön näkökulmasta. Laki kuitenkin muun muassa edistää liikuntaa, väestön terveyttä, tasa-arvoa sekä tukee kulttuurien moninaisuutta, joten näiden kohtien voidaan tulkita tukevan ajatusta myös sosiaalisesta kestävyydestä. (Helakorpi, Holstila, Kosola, Nummela & Ovaskainen 2013, 11.) Opetushallitus on määritellyt kestävän kehityksen huomioon ottamista liikunta-alalla. Liikunnassa ja liikuntakulttuurissa tulee huomioida muun muassa ympäristökasvatus ja kannustaminen hyötyliikuntaan sekä terveellisiin elämäntapoihin. (Helakorpi, Holstila, Kosola, Nummela & Ovaskainen 2013, 11; Opetushallitus 2021.) Kestävää kehitystä tukevan liikunnan voidaan katsoa olevan yhteydessä kansanterveyden haasteiden kautta myös yhteiskunnalliseen kehitykseen: mahdollisimman terve väestö on taloudellisen kasvun ja hyvinvointiyhteiskunnan kestävän rahoituksen perusedellytys. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen sekä sairauksien ennaltaehkäisy siis korostuvat ja liikunta on tässä isossa roolissa. (Helakorpi, Holstila, Kosola, Nummela & Ovaskainen 2013, 11.)

Lapin Liikunnan ympäristövastuu-suunnitelma

Ymmärrämme toimintamme vaikutukset ympäristölle, ilmastolle ja luonnon monimuotoisuudelle. Teemme tietoisesti valintoja, joilla voimme pienentää aiheuttamaamme ympäristökuormaa.

Toimistomme jätehuolto ja lajittelu noudattavat jätelain vaatimuksia. Huomioimme hankintojemme ympäristövaikutuksen. Käytämme mahdollisimman paljon digitaalisia sekä uudelleen käytettäviä materiaaleja, jotta pystyisimme olemaan mahdollisimman ’vähäpaperinen’ toimisto. Työyhteisössämme vahvistetaan positiivisia ympäristöasenteita esimerkiksi kannustamalla työmatkaliikuntaan sekä kasvisruokailun lisäämiseen. Pyrimme vähentämään liikkumisen päästöjä tapahtuma- ja koulutusmatkoilla muun muassa valitsemalla matkustusvälineeksi aina mahdollisuuksien mukaan auton sijasta junan sekä suosimalla kimppakyytejä. Lisäksi etäkoulutuksia järjestämällä pystymme alueellisen yhdenvertaisuuden edistämisen lisäksi myös vähentämään matkustamista.

Ympäristövastuusuunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain hallituksen ja henkilökunnan suunnittelupäivillä. Arvioinnin pohjana ovat asetetut tavoitteet ja tyytyväisyyskyselyjen vastaukset jäseniltä, hallitukselta ja henkilökunnalta. Tyytyväisyyskyselyihin sisällytetään ympäristövastuullisuuteen liittyviä kysymyksiä. Lisäksi arvioinnin tukena käytetään toiminnasta saatuja kirjallisia ja suullisia palautteita sekä toiminnan itsearvioinneista saatuja pohdintoja. Hallitus on nimennyt ympäristöasioiden vastuuhenkilöiksi hallituksesta Heli Lukkariniemen ja henkilökunnasta Riina Jänkälän.


Vuodelle 2022 asetettiin seuraavanlaisia kestävään kehitykseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä:

Tavoite 1

Lisäämme Olympiakomitean KEKE-koutsi menetelmien tunnettuutta lappilaisten seurojen keskuudessa.

Toimenpiteet: Kannustamme jäsenyhteisöjä ympäristöystävällisiin tekoihin seuratoiminnassa ja tapahtumissa jakamalla muiden seurojen esimerkkejä. Lisäksi kannustamme seuroja hakemaan vuosittain Fiksu seura- palkintoa.


Tavoite 2

Kehitämme tapahtumanjärjestämisen prosesseja niin, että vähennämme tapahtumista syntyvät ympäristö- ja ilmastovaikutukset minimiin.

Toimenpiteet: Käytämme tapahtumissa mahdollisimman digitaalisia ja uudelleen käytettäviä materiaaleja, muun muassa tapahtumien palautelomakkeiden muuttaminen sähköiseen muotoon.


Tavoite 3

Viestimme ympäristöasioista sekä -teoista aktiivisesti eri kanavissamme ja vaikutamme näin ympäristöasenteisiin ja kulutustottumuksiin.

Toimenpiteet: Ympäristö-asioista sekä -teoista viestiminen sisällytetään viestintäsuunnitelman vuosikelloon. Viestinnässä huomioidaan muun muassa erilaiset teemapäivät (esim. kansanvälinen autoton päivä, Earth Hour, pyöräilyviikko).